iRacing

Rengas Turun tiimi kisasi voitokkaasti suomalaisen Kars Endurance -sarjan kilpailussa 22.1.2022.

Voitto pitkässä kisassa maistuu makealta

Rengas Turun logoa ja värejä kantava tiimi voitti suomalaisen Kars Endurance -sarjan kilpailun tammikuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Kilpailu ajettiin Nürburgringin radalla ja koska Endurance-sarjasta on kyse, oli kilpailun kesto tällä kertaa 6h. Autokunta aloitti aika-ajon jälkeen kisan sijalta kymmenen ja tuli maaliin ensimmäisenä 44 kierroksen jälkeen. Nürburgring on ratana maailmankuulu ”Green Hell”, joka monien mielestä on se kaikkein vaikein moottorirata kilpailuautoiluun. 

Mikä ihmeen iRacing ja Sim Racing?

Sim Racing on nimensä mukaisesti simulaattorilla suoritettavaa kilpa-ajoa. Simulaattori on peli, jossa on mallinnettu realistisesti simulaattorissa käytettävät autot, radat, sääolosuhteet, fysiikat ja kaiken siihen liittyvän. Näin voidaan sanoa ajokokemuksen olevan simulaatiota, jonka tuottaa simulaattori.

iRacing taas on yksi maailman suosituimmista simulaattoreista, joka toimii internet-pohjaisesti ja jossa kilpailu tapahtuu toisia ihmiskuljettajia vastaan. iRacingin erikoisuus, tarkasti mallinnettujen autojen ja ratojen lisäksi, on järjestelmä, missä palveluntarjoaja arvioi kilpailijan ajosuorituksia reaaliaikaisesti. 

KARS Simucube Endurance Series on puolestaan kotimainen endurance-sarja, jossa on mukana 49 suomalaista autokuntaa, jotka mittelevät sarjan voitosta 2-3 hengen tiimeissä 4-6 h kisoissa. Yksin ajaminen ei ole sallittua. Mukaan sarjaan pääsee 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta tiimiä.

Katso lisätietoja  simracing.fi  

Kaikki kisat lähetetään livenä ja suomeksi selostettuina.

 

Team Rengas Turku

Rengas Turku -tiimin kuskeja ovat Pekka Heinonen ja Janne Sainisto. He ovat ajaneet keskenään jo useamman vuoden erilaisia kilpailuja. Pekka on Rengas Turussa töissä ja työskentelee Kaarinassa raskaan kaluston vetäjänä. Kuskikollegansa Sainisto taas avustaa Fast Fox -tiimiä datainsinöörinä BMW Extreme -sarjan parissa ja on päivätöissä Oili Jalosella purkaamopäällikkönä. Kuskiparilla on samankaltainen viehätys kilpa-autoiluun ja yhteenhioitunut ajotapa.

Kisoihin valmistauduttaessa pitää auton säädöt opiskella ja kokeilla valmiiksi. GT3-autoilla säädöt ovat ihan yhtä monipuolisia, kuin oikeassakin kilpa-autossa ja kaikki vaikuttaa kaikkeen muun muassa lämpötila, rengaskulumat, radan kunto, geometria, aerodynamiikka. Kaiken osuminen kohdalleen on välillä todella haastavaa, mutta ajotilanteessa se auttaa pääsemään hyvään Flow-tilaan, missä kaikki vaan rullaa.

Simulaattoriharrastuksen voi aloittaa kohtuubudjetilla

Simulaattorikilpailuihin vaaditaan sopiva laitteisto, jotta ajaminen on ylipäätään mahdollista. Simulaattoreiden kokoonpano ja skaala on erittäin laaja. Halvimmillaan se voi olla muutamia satasia jollain pelikonsolilla, mutta vakavammin otettaessa eivät pelikonsolit enää riitä.

Simulaattorin toiminnan pohjana toimii iRacing-peli, joka pyrkii olemaan mahdollisimman realistinen simulaattorikilpa-autoiluun soveltuva alusta. Useat radat ovat laserskannattuja, jossa mittasuhteet, kanttikivet ja asfaltin saumat ovat täysin samat autenttisen kilparadan kanssa. Ajon aikaan simulaattori arvioi kilpailijan ajoa turvallisuusnäkökulmasta käsin ja muodostaa kilpailijalle turvallisuuslisenssin. Mitä turvallisemmin ajat, sitä tehokkaammilla autoilla pääset seuraavassa kilpailussa ajamaan.

Pitemmälle päässeet harrastajat tekevät itse oman kokoonpanonsa

Esimerkkinä Heinosella on tehokas PC, johon kaikki kytkeytyy. Erityisesti näytönohjaimella on iso merkitys siihen, miten simulaattori ”rullaa”. Simulaattorissa on kolme päänäyttöä ja kaksi apunäyttöä yläviistossa. Ajonäytöt ovat kaarevia muodostaen kuskin näkökenttään noin 180 asteen näkymän auton ohjaamoon. Apunäytöistä ylhäällä voi seurata livetiming-informaatioita, jotka varsinkin Endurance-kisojen taktiikan luomisessa ovat välttämättömiä. 

Ohjaamiseen on käytössä Fanatecin valmistaja Direct Drive Base ja formulatyyppinen ratti. Suoravetomoottorikonsoli tuottaa rutkasti palautetta ja voimia, joilla kuski voi aistia, mitä renkaiden alla tapahtuu ja miten auto käyttäytyy. Polkimet, joissa on normaali auton tapaan kaasu, jarru ja kytkin ovat Heusinkweldin valmistamat ja hyvin laajasti säädettävissä. Ratin takana näkyy vielä pieni lisänäyttö, joka toimii mittaristona. Sen roolia toimittaa vanha kännykkä.

Simulaattoreista puuttuvat G-voimat, joita toki voisi vielä tähänkin simulaattoriin lisätä, eli ns. motion rigi. Sellaisia varten tarvittaisiin taas vähintään muutama harrasteyksikkö lisää ja periaatteessa jo oma huone, missä rigille olisi riittävästi vapaata tilaa liikkua.

–Koko paketti on kasattu kahteen erilliseen alumiiniprofiileista kasattuun rigiin, joista toisessa ovat näytöt ja toisessa ohjainlaitteet sekä penkki. Penkkinä on yllätyksellisesti Oili Jalosen purkaamolta ostettu Civic Type R:n istuin, jossa välillä tuntikausia istutaan selkä märkänä hiestä, Heinonen nauraa. Nykyisellään kokoonpanoon rahaa on kulunut sen verran, että uutena jos kaikki hankkisi, on summa jossain kuuden tuhannen euron paremmalla puolen.

Ilman bensa- ja rengaskuluja, Sim Racingia on kuitenkin kohtuullisen hintaista harrastaa vaikkapa verrattuna oikeaan kilpa-autoiluun ja periaatteessa harrastaa voi milloin vain.

Pitkässä kisassa täytyy ergonomian toimia

Varsinkin Endurance-kisoissa ergonomialla on suuri merkitys. Usean tunnin kisa on raskas ajettava ja vaatii yllättävän paljon voimia, sillä pienikin herpaantuminen saattaa aiheuttaa kisan loppumisen. Syke on korkealla koko ajosuorituksen ajan. Laadukkaammilla ohjaimilla voimat ovat kymmeniä Newtoneita, jotta skaala tuntoaistille on mahdollisimman laaja, esimerkiksi ajettaessa päin seinää, voi ratti iskeä käsille ja aiheuttaa jopa luiden murtumisen.

Simulaattorissa on osattava lukea viestejä, joita näkee näytöstä, tuntee ratista ja tietysti kuulee kuulokkeista. Aistien on oltava veitsen terävinä ja aivojen tulkittava saatavilla olevaa tietoa, niin että simulaattorilla ajo soljuu vaivattomasti. Laitteisto on kehosi jatkeena ja kaiken pitää istua täydellisesti, kuin hyvä nahkahansikas.

Mikä saa iRacingissa syttymään aina uudestaan?

iRacing-kisoja on käytännössä koko ajan. Oikeat kuskit käyttävät simulaattoreita säännöllisesti ja erilaisissa kisoissa törmää vähän väliä mm. Formula-kuskeihin, kuten Romain Grosjeaniin, Lando Norrisiin, Max Verstappeniin ja moniin muihin.

–Itsekin olen ajanut useamman kerran esim. Adam Christodoulouta vastaan, joka on voittanut oikean Nyrre 24h kisan Mersulla. Adamia vastaan taistelin itse asiassa 2:ssa tunnin mittaisessa kisassa, joista hän voitti ensimmäisen ja jälkimmäisessä minä vein voiton, Heinonen kertoo. Tuntui hyvältä saada kehut radan ammattilaiselta, joka on ajanut AMG:llä vuosia kyseisellä radalla oikeita kilpailuja. Olen päässyt käymään kahdesti seuraamassa livenä 24h kisaa Nyrrellä ja varmasti sillä on iso syy, että kyseinen rata ja Endurance -kilpailut ovat minulle se suurin suola, Heinonen summaakin kokemuksiaan.